Emilia
At the moment I’m very much into vintage ceramics manufactured by Arabia, “the trailblazer in modern Finnish design” as they so elaborately put it. I’m especially interested in highly sought after range Emilia, which was in production from 1949 to 1964. Designed by Raija Uosikkinen, the range features charming black on white illustrations such as the ones seen in the photos.
Although this range is popular among collectors, it is relatively easy to get – if you are willing to pay, that is. A breakfast set with a cup and a plate can easily cost 100€. Now is it too early to write a letter to Santa Claus?
If you enjoyed this post subscribe to the FinnFlair RSS! (what's this?)
Related Articles
Sanna 17. March 2008 | Beautiful Things | Bookmark on: del.icio.us
Comments:
Comments closed.
Voi luoja mikä kuosi! Ihana. En ole ikinä ennen nähnyt (no, en ole kamalasti Arabian loputtomaan maailmaan uppoutunutkaan :)).
Minun talouttani rasittavia ostoksia ovat jo ne perinteiset Muumi-mukitkin, joten pysytellen (miten tämä verbi taipuu potentiaalimuotoon?!) turvallisesti niiden parissa. Kiitos kuitenkin jakamisesta, täytyy laittaa muistiin tämän(kin) sarjan olemassaolo.
Those are so completely sweet and whimsical. Most of my vintage porcelain has been painted by my grandma.. hmm I sense a blog post coming.. :)
these are adorable!!!
Onpa kyllä kerrassaan herttaisia! Minulle tulivat heti mieleen Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli -kirjat. :)
My mother has a big bunch of dishes from that series! She inherited them from my granny.
Mother has also a couple of huge cupboards filled with old Arabia dishes.
I’ve threatened to sell the dishes and fill the closets with my vinyls, when the collection has passed to my hands. :)
Laura: Sain Arabia-kärpäsen pureman jo äidin maidosta. Olen kasvanut vanhojen Arabia-astioiden ympäröimänä, ja hiljaksiin oma maku on vahvistunut isovanhempien kukkakuvioisten kahviastiastojen katveessa. Olen jo jonkin aikaa keräillyt design-lasia ja nyt ajattelin laajentaa astiastojen puolelle. Ei näitä silti ihan kuukausittain hankita, mutta jos nyt edes muutaman kappaleen vuodessa, niin olisin tyytyväinen.
unicorns have whiskers: I can’t wait to see pictures of your vintage porcelain!
missa: Aren’t they! Btw, love your blog. :)
U: Minustakin nämä ovat herttaisia, ja minuun vetoaa erityisesti tuo musta-valkoisuus.
Ranna: Turning green here! :D
My mum has also amazing pieces of vintage glass and ceramics, and she also collects beautiful pieces of furniture from the 20’s. You know what I always say to her when she proudly shows off some of her new purchases? That’s right: Waiting for inheritance. :D
Emilia on tosiaan ihana sarja! Myös minulla on Arabia-innostus: suosikkeja on monia, mutta sattumien kautta olen lähinnä keräillyt Valenciaa – kuten moni muukin, hinnoista päätellen. Niin ja eri sarjojen munakuppeja löytyy melkoinen määrä. Munakupit ovat ihania, hulluja miniastioita!
Tuo mainitsemasi aamiaissetti muuten lienee itse asiassa tv-setti (mikäli siis meinaat ns. Pikapala-asiastoa, josta löytyy myös Emilia-koriste). On hassua että esineitä suunniteltiin ihan sitä silmällä pitäen että tv:n ääressä istuskelu (ja syöminen) olisi mahdollisimman helppoa. No, 60-luvulla telkkari oli tietty kodin sydän niillä, jotka sen sattuivat omistamaan. :)
Blogisi on ihana! Olen uusi lukija – mutta palaan varmasti!
Ihania! Varsinkin kun mulla on bestis nimeltään Emilia :D
Mutta vanhat Arabian astiastot saa mut niin surulliseksi…kerran suutuspäissäni (teini-ikä u know) vahingossa rikoin Arabian n. 100 v vanhan lautasen (tsekkasin siitä leimasta), joka oli niin kaunis ja itku :( en edes tiedä mitä sille kävi, toivottavasti ei äiti laittanut roskiin, siitä irtosi pala reunasta…
Anna: Kiitos kommentistasi! Ihanaa, että blogini miellyttää. :)
Valencia taitaakin olla yksi suosituimmista keräilykohteista, ja totta turiset – hinnat ovat joissakin astioissa liki pöyristyttäviä. Itseäni viehättävät Emilian muotokieli (omat käyttöastiat ovat – ylläri ylläri – Teemaa) ja juuri tuo musta-valkoisuus. Niitä on sitten helppo tarpeen tullen yhdistellä muihin väreihin ja muotoihin.
Käsittääkseni Pikapala-astiastosta käytetään kahta nimitystä. Itse huomaan tuon tuosta puhuvani aamiassetistä, sillä telkkua töllötellessähän setin ihanuus menisi vallan hukkaan. Mikäpä sen parempi tapa aloittaa uusi päivä, kuin nauttia kupponen kuumaa ja uunituore croissant kauniilta kattaukselta. :)
indie: Ouch! Siinä taisi olla selkäsauna lähellä. ;)
Olisikin kiva joskus haastatella ihmisiä siitä, millaisia muistoja Arabian vanhat astiat heissä herättävät. Itselleni tulee mieleen mökki Kiikoisissa, mansikkamaito ja se ääni, kun lusikka raapaisee lautasen pohjaa.
Pikapalasta vielä: olet käyttötarkoituksesta kyllä täsmälleen oikeassa! Aamiaisen nauttimiseen tuo setti on tietysti paljon sopivampi, oli nimi sitten mikä tahansa. Aamiaiset ovat ihania – ja tottakai kattauksen pitää olla mahdollisimman viehättävä. Aamiaisen kattamiseen on minusta kiva paneutua myös siksi, että silloin katetaan yhtä aikaa pöytään niin monenlaisia astioita.